Miksi ulkoistaa loppukäyttäjien osallistaminen, jos itsekin voi tehdä sen?

January 25, 2017
Anna M

Monesti yritykset tai suunnittelijat tekevät itse omia asiakastutkimuksiaan tai tahtovat olla mukana tutkimuksen toteuttamisessa. Tämä perustuu siihen, että usein pelätään, jonkin tärkeän asian jäävän välikäsien kautta kertomatta yrityksen edustajille. Kuitenkin käyttäjien osallistamisen yksi tärkeimpiä seikkoja on objektiivisuus kaikissa tutkimuksen vaiheissa. Tutkimuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja jalkautuksessa täytyy mennä täysin loppukäyttäjän ehdoilla. Jos yrityksen toiminnassa hyvin sisällä oleva henkilö toteuttaa myös tutkimuksen, vaikuttavat ennakko-oletukset helposti tutkimusongelmaan, -kysymyksiin ja tutkimustilanteeseen. Tällöin on riski, että saadaan vastaus siihen, mitä jo valmiiksi oletetaan ja vahvistetaan siten omaa hypoteesia uuden informaation kustannuksella.

Toistuvat teemat tuovat luotettavuuden ei tietty informanttien määrä

Ihanteellisessa etnografisessa tutkimuksessa tutkimuksen validius, eli luotettavuus, tulee haastatteluista ja havainnoinneissa toistuvista teemoista, ei niinkään tietyn informanttien määrän, eli haastateltavien määrän, kautta. Kun tietty teema alkaa toistua haastattelusta toiseen spontaanisti, laadullisen tutkimuksen ammattilainen ymmärtää olevansa oikeilla jäljillä. Lisäksi oikeanlainen informanttidemografia, eli se että tutkittavat henkilöt on valittu oikein kriteerein takaa tutkimuksen luotettavuuden. Tämä on myös asiakkaille kannattavaa, koska vältytään maksamasta turhan monesta haastattelusta vain tietyn haastattelumääräkiintiön takia.

Antropologinen tutkimus lähtee tyhjä taulu -ajatuksesta

Asiakastutkimus voi yllättää. Usein etnografisessa tutkimuksessa nousee esiin jotain sellaista, mitä ei olla osattu edes villeimmissä unelmissa kuvitella. Tällaisia tuloksia saadaan ainoastaan, jos tutkimus tehdään täysin ilman ennakko-oletuksia tai toiveita tuloksista. Asiantunteva antropologi ottaa jokaisen tutkimuksen vastaan niin sanotusti tyhjänä tauluna. Näin annetaan tilanteen flown johdattaa tutkimusta.

Informantin on myös helpompi olla objektiivinen ja olla liikaa miettimättä vastauksiaan,  jos tutkimuksen tekijä ei edusta tutkittavaa yritystä tai tietyn asian suunnittelijaa. Ihmiset voivat helposti joko yrittää miellyttää yrityksen edustajaa tai kritisoida suunnittelijaa turhankin rankasti. On myös tärkeää ymmärtää, missä kontekstissa tietyt asiat sanotaan. Kulttuurinen konteksti nimittäin vaikuttaa siihen, miten asioista puhutaan. Siksi haastatteluiden tulkinnassa pitää huomioida myös informantin taustat ja kulttuuri.

Yhteistyöllä kokemusmuotoilulle uusia perspektiivejä

Antropologit ovat etnografisen tutkimuksen tekemisen ammattilaisia. Tutkimuksen suunnittelu, metodien valinta ja toteutus ovat antropologeille ydinosaamista ja siksi myös kustannustehokasta. Ytimessä antropologien ja suunnittelijoiden yhteistyössä on se, että antropologit löytävät ongelmia ja antavat pelikentän, jonka sisällä suunnittelijat voivat ratkaista ongelman. Kun antropologi ja suunnittelija toimivat yhdessä, otetaan huomioon aihe hyvin eri perspektiiveistä ja molemmat voivat keskittyä ydinosaamiseensa. Näin löydetään tuoreita näkökulmia, jotka yhteen tuomalla voidaan asiakastutkimus ja kokemusmuotoilu viedä uudelle tasolle.